Valo tapasi liekkinsä 2014 loppuvuodesta täysin yllättävässä
ympäristössä. Kello oli aamulla seitsemän, aiheena bisnes ja parisenkymmentä
ihmistä ahtautuneena samaan tilaan. Valo istuu tuolillaan, kylki ovelle päin ja
tuntee jotain, siellä on todellakin nyt jotain. Kääntää katseen ja pysähtyy. Ei
herran jumala sentään, kuka tuo on, miten voi ihminen näyttä tuolta, siis miten
voi… Mikä ihmeen vetovoima tässä on, siis ihan käsittämätöntä. Meillä on
varmaan 20 vuotta ikäeroa mutta miten toi ulkonäkö onkin niin huumaava, koko
olemus on huumaava. Ei ole sitten mitään saumaa tuollaiseen naiseen ikinä, Valo
ajattelee. Perse meinaa nousta penkistä ja mennä juttelemaan (Valo ei koskaan
lähesty naisia). Pysy paikallaan ja vilkuilee herkeämättä koko puolitoista
tuntia tätä kummalista otusta.
Siitä on nyt aikaa kolme ja puolivuotta. Se oli hetki, joka
muutti Valon elämän. Nähtiin samoissa piireissä viikoittain muttei edelleenkään
juteltu. Sitten tuli se hetki, kun päästiin yhdessä kahville. Perhosia oli
ainakin miljarditsiljardia vatsassa. Pari tuntia meni, kuin lentäen ja teki jo
mieli suudella siinä hetkessä mutta ei voinut. Liekistä löytyi sisäinen kauneus,
kyky nähdä asioita mitä muut eivät näe ja jotain sellaista mitä Valo oli aina
etsinyt. Ja kaikki tämä sisäinen maailma yhdistettynä unelmien ulkonäköön. Siitä
alkoi pieni viaton viestittely, joka johti huiman kiihtyvällä syklillä
seuraavaan ja seuraavaan asiaan. Mitään vastaavaa ei Valo ollut ikinä tuntenut.
Halusi vain olla hänen kanssaan, upota siihen maailmaan. Sitten tultiinkin alas
ja lujaa.
Ensimmäiset pari vuotta oli todella pahoja. Ensin luuli
kuolevansa, sitten sitä alkoi jo oikeasti pelätä ja kun lopulta tuli hetki,
että tästähän voi selvitä, niin alkoi jo hahmottaa mitä siellä polun päästä voi
löytää. En tiennyt silloin vielä mitään kaksoisliekkeydestä. Valo laitettiin tilaan,
jossa oli ilkeä Voldemort puolustamassa kaikilla keinoilla omaansa, omaansa
minkä kuvitteli omistavansa. Silloin tämä tuntui kohtuuttomalta, hirveältä,
oksettavalta ja ihan kaikelta mahdolliselta. Teki mieli vaan riehua, huutaa ja
itkeä samaan aikaan. Miten toinen puoli voi olla tuollaisen ihmisen kanssa
yhdessä, eihän niillä ole mitään yhteistä, samoja arvoja, mielenkiinnonkohteita
tai mitään. Mitään muuta, kun maallisia kahleita sellainen verkko ympärillä,
ettei sieltä niin vain lähdetä.
Asiat saa näin vuosia myöhemmin merkityksensä. Tämä
kombinaatio joka matkalle tarjottiin, sai Valon viemäänsä itsensä ihan uusille
tasoille. Henkistä kehitystä on tullut rutkasti, osaaminen työelämässä kasvanut
huimasti, harrastusten taidot nousseet uusille tasoille ja fysiikka viety kovemmalle
levelille kuin koskaan elämässä aikaisemmin, vielä parisen kiloa ja alkaa jo
varsalihaksetkin näkyä. Valo on päivitetty 1.0 versiosta 4.0:llaan. Ja ainoa
keino saada tämä aikaan oli laittaa kirittäjäksi unelmien ihana nainen, joka on
kaikilla tavoilla Valon unelma.
Valo ei ole nähnyt liekkiään kuin kerran viimeisen kahden ja puolen
vuoden aikana. Viime kerrasta on puolitoista vuotta. Liekki käytännössä ignorannut
Valoa kaikki nämä vuodet. Vastailee kyllä viesteihin ja puheluin, mutta valikoivasti.
Totaali pimennossa ei siis eletä ja Valon ja liekin välit ovat lämpimät,
rakkaat ja ymmärtäväiset. Asioita on kuitenkin tapahtunut, Valon ja
kaksoisliekin välinen energia on muuttunut. Kehityskulku on ollut yhteneväinen,
kun Valo on luopunut uskomuksistaan niin silloin oli liekkikin. Kun Valo päästi
irti menneestä, päästi liekkikin. Asiat ei tapahdu täsmälleen samalla hetkellä
eikä konteksti välttämättä ole sama, mutta seuraus ja teema ovat. Naamioita on
riisuttu, kerroksia kuorittu ja vanhaa poltettu nuotiolla taivaan tuuliin.
Liekit käyvät samat asiat keskenään läpi lähes synkronoidusti. Tämän vuoksi et
voi koskaan odottaa, ainoa vaihtoehto on kehittyä ja mennä eteenpäin. Silloin
liekkisikin menee.
Valon liekki on aivan ihana. Ainut ihminen joka näki suoraan
mikä Valo on miehiään, ymmärtää, kuuntelee, keskustelee ja on hauska. Henkinen
ja älykäs, viisas ja kaunis, luonnollinen ja viehättävä, intuitiivinen ja akateeminen.
Kaikkea sitä mitä Valon unelmanainen on. Ja vaikka raskaita asioita on käyty
läpi ja katkeroitumisen paikkoja ollut lukuisia. Valo rakastaa tätä naista
ehdottomasti ja hyväksyy 100% jos hän haluaa jatkaa elämäänsä nykyisissä
puitteissa. Mitään pahaa sanottava Valolla ei liekistä ole, ihana ihminen jolle
ei voi toivoa muuta kuin ihania asioita elämään. Valo on saanut niin paljon
tästä kaksoisliekkeyden tarjoamasta matkasta. Se oma missio ja polku on
löytymässä tai löytynyt. Ollaan siis aika rajoilla tämän kanssa ja varmasti
uuttakin on tulossa mutta nyt näkyy jo paljon elementtejä ja hyväksymistä henkisellä tasolla siitä mitä Valo on tullut tänne tekemään.
Se vaatii uskomattoman
kovan prässin, jotta tänne päästiin. Voldemortista Valo ajattelee hyvää, enää
ei tunne raivoa ja vihaa. Nämä ovat muuttuneet myötätunnoksi ja ymmärrykseksi.
Ei Valo silti tämän kanssa kaljalle välttämättä lähtisi tai iltaa istuisi, sen
verran eri maailmoissa eletään, ettei yhteistä puhuttavaan vaan olisi. Se ei
kuitenkaan estä ymmärrystä ja myötätuntoa. Valo ymmärtää oikein hyvin miksi hän
on käyttäytynyt niin kuin on, se on täysin ymmärrettävää, inhimillistä ja ollut
kova paikka hänelle. Kasvua on varmasti sielläkin tapahtunut ja paljon vanhoja
asioita on jäänyt taakse ja vielä jätettävä jotta se elämä toden teolla aukeaa.
Joten hyvää matkaa sinulle, teille, mitä ikinä teettekin. Niin jatkan minäkin,
en tiedä mihin polku lopulta johtaa mutta olen täynnä energiaaa ja intoa
seuraamaan sitä. Kaikki muut asiat muuttuivat täysin toisarvoiseksi tämän matkan
rinnalla. Sain elämän, sellaisen kun halusin. Nyt on se kakku rakennettu ja sen
päälle voi nyt pudotella niitä kirsikoita. Ilman kakkua ne kirsikat olisivat olleet
aika mitään sanomattomia.
Valo Vilenius
Kommentit
Lähetä kommentti